Vahvaksi yhdessä – Voimakehä® -valmentajan tarina

Tässä blogitekstissä kunnan viestintä- ja markkinointisuunnittelija Annukka Loukola käy pohdiskellen läpi omaa polkuaan Hailuodon kunnan Vahvaksi yhdessä -työyhteisön kehittämishankkeessa. Kirjoituksessa on myös kerrottu hankkeen teoreettisesta pohjasta.

Hailuodon kunnassa käynnistyi alkuvuodesta 2022 Vahvaksi yhdessä -hanke, jolle myönnettiin Kevan Työelämän kehittämisrahaa. Hankkeen tavoitteena oli tehdä näkyväksi jokaisen työntekijän vahvuudet ja kehittää toimintakulttuuria vahvuuksia ja yhteisöllisyyttä hyödyntävään suuntaan. Vahvuuksien tunnistamisen ja kehittämisen menetelmänä hankkeessa oli positiiviseen psykologiaan ja johtamiseen pohjautuva Voimakehä®-menetelmä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa koulutettiin viisi kunnan työntekijää Voimakehä®-valmentajiksi, jotta menetelmäosaamista voitaisiin hyödyntää laajasti hankkeen aikana ja sen jälkeenkin. Voimakehä-valmentajien tarkoituksena oli mm. toimia ohjausapuna henkilöstötyöpajoissa sekä edistää hankkeen tavoitteiden saavuttamista.

Kun esihenkilöni pyysi minua kouluttautumaan valmentajaksi, en vielä silloin tiennyt, mihin lupauduin. Olin kuitenkin motivoitunut ja innoissani, koska pääsin kouluttautumaan uudenlaiseen menetelmään. Kahden päivän koulutuksessa tuli todella paljon uutta tietoa, mutta onneksi opettajankoulutuksen kautta olin saanut jo jonkin verran pohjatietoa, eikä ihan tyhjästä tarvinnut aloittaa. Etänä toteutetun koulutuksen jälkeen aloitimme varsinaisen hanketyöskentelyn Valmennustrion Jenni Harjun avustuksella. Hänen ohjauksessaan saimme muotoiltua käsitystä siitä, mitä haluaisimme omalla työskentelyllämme saavuttaa, ja hankkeen edetessä nämä tavoitteet tarkentuivat entisestään. Meille valmentajille pidettiin omia työpajoja, joissa käytiin Voimakehän® tavoitteita ja menetelmää tarkemmin läpi. Muodostimme työpajoissa omat voimakehämme eli tunnistimme laaja-alaiset vahvuutemme. Voimakehää rakentaessa saattoi tulla yllättäviäkin hetkiä, kun piti rajata itselleen tärkeimpiä vahvuuksia. Valintoja tehdessä sai huomata, mitkä asiat nousivat tärkeämmäksi, ja mitkä puolestaan jäivät taka-alalle.

Vahvuustyöskentelyssä tunnistetaan laaja-alaiset vahvuudet

Vahvuustyöskentely oli mielestäni todella mielenkiintoista, sillä työpaikkani henkilöstömuutosten myötä olin jo joutunut pyörittelemään mielessäni sitä, mitä asioita työltäni haluan. Olin myös miettinyt pitkään sitä, miten saisin parhaiten hyödynnettyä työssäni omia vahvuuksiani, ja mitä ne ylipäätään olivat. Vahvuustyöskentely siis omalta osaltaan vahvisti sitä tuntemusta, mihin olin omilla pohdinnoillani päätynyt, ja vahvuustyöskentelyn avulla sain helpommin sanoitettua sitä, minkä vuoksi tunsin olevani omalla alallani ja juuri minulle sopivassa työssä.

Hankkeen aikana jokainen osallistuja tunnisti laaja-alaiset vahvuudet: luonteenvahvuudet, luontaiset kyvykkyydet, osaamiset ja taidot, kiinnostuksen kohteet, resurssit ja arvot. Jokaisen vahvuudenlajin osalta työntekijät pääsivät pohtimaan, mitä toiveita ja tarpeita heillä on vahvuuksien hyödyntämisen osalta ja miten työyhteisön toimintakulttuuria olisi hyvä kehittää, jotta vahvuudet tulisivat laajemmin käyttöön työn arjessa. Työskentely nosti esiin myös erilaisia yhteistyöhön, tiedonkulkuun ja työhyvinvointiin vaikuttavia kehittämiskohteita, joihin löydettiin yhdessä ratkaisuja.

Vahvuustyöskentely oli rauhallinen ja kiireetön kolmetuntinen, jossa pääsimme syventymään omien työyhteisöjemme kehittämiskohtiin, mutta samalla syvennyimme myös oman itsemme parempaan tuntemiseen. Oli mielenkiintoista nähdä, millaisia oivalluksia työtovereilla ja itsellänikin työskentelyn aikana tuli. Omassa tarkastelussani huomasin, mitkä asiat toivat minulle energiaa ja resursseja, ja mitkä puolestaan veivät niitä. Valmentajien kesken keskustellessa saimme kuulla myös siitä, miten prosessi eteni muilla ryhmillä. Osalla porukasta muutokset olivat pienempiä ja keskittyivät itsen kehittämiseen, mutta huomattavaa kehitystä tapahtui myös työyhteisön sisäisessä kommunikaatiossa.

Olimme sopineet, että Voimakehä-valmentajat huolehtivat siitä, että henkilöstön työpajoista poissaolleille tarjotaan nk. yksityisohjausta, joissa käytiin tiiviimmin läpi ne asiat, jotka henkilöstötyöpajassa oli käyty. Valmentajana koin parhaat hetket työkavereideni kanssa, kun pääsin näihin kahdenkeskisiin keskusteluihin heidän kanssaan. Keskusteluiden avulla sain nähdä uusia puolia työkavereistani, joiden kanssa ei välttämättä ole aikaisemmin tullut keskusteltua kovin syvällisesti. Oli upeaa, että pääsin näkemään nämä ihmiset paljon monipuolisemmin kuin aikaisemmin. Näiden keskusteluiden aikana kypsyi myös ajatus siitä, että vahvuustyöskentelyä kannattaisi hyödyntää kehityskeskusteluissa.

Miten vahvuustyöskentelyä voidaan hyödyntää jatkossa?

Esihenkilön täytyy tuntea työntekijänsä, jotta hän voi pysyä paremmin perillä siitä, miten he voivat, millaiseksi he työnsä kokevat ja millainen työhyvinvointi tai -motivaatio heillä on. Vahvuustyöskentelyyn pohjaavan kehityskeskustelun avulla on mahdollista muodostaa työntekijöistä syvällisempi ja laajempi kuva kuin tavanomaisella kehityskeskustelulla. Voimakehä-työkalun avulla myös työntekijän on helpompaa sanallistaa omia vahvuuksiaan, resurssejaan ja sitä, millä tavoin hän pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan työssään. Samalla on myös helpompi pohtia sitä, tuleeko erityisesti työssä yli- tai alikäytettyä joitakin ominaisuuksia, ja millä tavoin esihenkilö ja työyhteisö voi tukea työntekijää tällaisissa tilanteissa. Vahvuustyöskentelyn avulla kehityskeskustelutilanteesta voi saada rennomman, mikä hyödyttää sekä työntekijää että esihenkilöä.

Omien vahvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää, jotta voi oivaltaa sen, mikä työssä motivoi ja mikä puolestaan vie työmotivaatiota. Kaikista työtehtävistä ei tarvitse nauttia mutta niihin voi suhtautua eri tavalla, kun ymmärtää paremmin, miten oma ajattelu toimii. Työyhteisön kehittäminen vaatii kuitenkin enemmän kuin pelkkää yksilötason työskentelyä. Työyhteisön on tunnistettava omat vahvuutensa, voimavaransa ja resurssinsa, ja yhteisönä pyrittävä siihen, että kaikilla on yhteisössään hyvä olla. Asioista on kyettävä keskustelemaan suoraan, vaikka se ei aina olisikaan helppoa. Muutoksia ei kuitenkaan voi tapahtua, jos niiden tarpeesta ei voida puhua. Tarpeelliseksi koetut muutokset tulee myös johtaa käytäntöön.

Vaikka Hailuodon kunnan Vahvaksi yhdessä -hanke onkin päättynyt, on todettava, että todellinen työyhteisön kehittämistyö on vasta alussa. Hankkeen avulla olemme saaneet erinomaiset työkalut jatkotyöskentelyyn ja tiedän, että näiden työkalujen avulla pääsemme aidosti vahvemmaksi työyhteisöksi. Se vaatii kaikkien työntekijöiden panoksen, yhden ihmisen voimalla työyhteisöä ei pystytä muuttamaan. Muutos parempaan on kuitenkin käynnissä, se näkyy ja tuntuu. Toivottavasti sillä on hyviä, kauaskantoisia vaikutuksia niin työntekijöille itselleen kuin Hailuodon kunnalle työpaikkana.

Vahvuuksissa saattaa tapahtua muutoksia, sillä tietyissä tilanteissa vaaditaan tietynlaisia vahvuuksia. Tilanteiden muuttuessa myös käytettävät vahvuudet muuttuvat. Ensimmäinen Voimakehä on tehty hankkeen alkuvaiheessa, maaliskuussa 2022, ja jälkimmäinen hankkeen jälkeen, helmikuussa 2023.